Muistoja Pietarista

Nyt kun matkustaminen on hetken tauolla ja elokuinen Espanjan lomamatkakin peruttu, on hyvä hetki palata hetkeksi viime syksyisiin Pietarin reissuihin. Olimme jo ajatuksen tasolla suunnitelleet uutta reissua Pietariin loppukeväästä tai alkukesästä, mutta se jää nyt koronatilanteen takia tekemättä.

Pietari on kiva kaupunki, ja vain pinen matkan päässä nykyisestä kotikaupungistani Kouvolasta. Välillä tuntuu, että ihmiset eivät edes huomaa, kuinka mielenkiintoinen kaupunki aivan meidän naapurissamme onkaan. Pietarissa riittää nähtävää useammaksikin päiväksi ja uskoisin, että se olisi ehdottomasti vaikkapa valokuvausharrastajan unelmakohde. Kauniita vanhoja rakennuksia, upeita puistoja sekä toinen toistaan mielenkiintoisempia ravintoloita.

Venäläinen ruoka on yksinkertaista, mutta siitä huolimatta maistuvaa. Borskeitosta on noussut ehdoton suosikkini, jota on jo pidemmän aikaa pitänyt kokeilla valmistaa myös täällä kotioloissa. Olen kuitenkin aina ajatellut sen olevan kovin työläs ruoka valmistaa, joten ehkä nyt, kun etätyöt tuovat vuorokauteen työmatkojen poisjäämisen myötä muutaman tunnin lisää, voisi olla optimaalinen hetki testata sen valmistamista. Seuraavaan ruokanoutoon (peukku Prisman kauppakassi -palvelulle) laitettava borssiainekset tilaukseen!

En yksiselitteisesti osaa määritellä, mikä Pietarissa vetää niin kovin puoleensa. Ehkä se on venäjän kieli, jota opiskelin useamman vuoden yläkoulussa ja lukiossa? Vai onko se sittenkin se hetkellinen vapauden tunne, joka lomamatkalla valtaa mielen? Koska en yksinkertaisesti osaa sitä selittää, uskon sen olevan monen tekijän summa. Ruoka, kulttuuri, kaupunkiympäristö - kaikki ne yhdessä vetävät aina minut uudelleen Allegrolla Pietariin, kerta toisensa jälkeen.

Ikävöin kaupunkikiertelyn jälkeisiä teehetkiä Pietarissa.

Ikävöin borskeittoa.

Ikävöin kulttuuria ja nähtävyyksiä.

Ikävöin innostumista lomasta.

Ikävöin kauniita rakennuksia.

Ikävöin hunajakakkua.

Ja zefireitä. 

Saa nähdä tuleeko Pietarin reissua enää tänä vuonna. En halua ottaa turhia riskejä, joten olen valmis siirtämään haaveilujani hamaan tulevaisuuteen. Ensi viikolla on onneksi muutto meidän ihanaan omaan ensikotiimme, joka vie ajatukset matkakaipuusta toisaalle. Nyt kuitenkin tyydytään ihailemaan Pietaria tällä kertaa vain kuvien kautta. 

Увидимся снова, дорогой Питер.