Harrastamisen ja elämäntavan ympäristövaikutukset

16 maaliskuuta 2019

Jokaisen olisi hyvä miettiä omalla kohdallaan oman elämäntyylinsä ympäristövaikutuksia. Jokainen elämäntyyli ja harrastus vaikuttaa aina jossain määrin ympäristöntilaan esimerkiksi jätekertymillä tai päästöillä.


Harrastuksien ympäristövaikutuksia on tutkittu jo jonkin verran ja niistä voi halutessaan kahmia enemmän tietoa jo ihan googlettamalla. Mm. seuraavilla kerrotaan mielenkiintoisesti harrastusten ja elintapojen vaikutuksista ympäristöön:




Tämän julkaisuni tarkoitus ei ole syyllistää ketään, vaan saada aikaan ajatuksia omasta elämäntavastansa ja kuinka itse pystyisi asioihin vaikuttamaan. Tämä on erittäin hyvä muistutus ja herätys myös minulle itselleni, sillä välillä unohtaa ajatella asioita askelta pidemmälle. Toisinaan jopa ehkä "tahallisesti", sillä tieto tunnetusti lisää tuskaa.



Mistä "fitness"-elämäntavan ympäristövaikutukset muodostuvat?

En ole tutkija, joten kokoan fitneksen aiheuttamat ympäristövaikutukset selkeään neljään isompaan pääkategoriaan: ravinto, välimatkat, treenivarusteet, muodostuvat jätejakeet ja kierrättäminen. Tämä kirjoitus ei siis missään määrin ole tyhjentävä ja kaikkea kattava, vaan perustuu ihan vain omiin suht nopeisiin pohdintoihini asiasta. Todellisuudessa tästä varmasti saisi kirjoitettua pitkän tohtoritason tutkielman. Siitä jollekin mielenkiintoinen aihe! 


Inhoan kutsua itsenäni fitnessharrastajaksi, mutta menkööt. Olen valmistautumassa ensimmäisiin fitnesskisoihini, mutta silti koen olevani enemmänkin tällainen tavallinen pulliainen. Pyrin syömään terveellisesti, treenaan salilla ja toiveena olisi lavalle nousu. Ei sen kummempaa.


1) Ravinnon ympäristövaikutukset 

Fitnessharrastajan ruokavalio voi olla hyvin erilainen ja vaihteleva riippuen henkilöstä. Toinen syö enemmän maitotuotteita, kun taas toinen keskittyy soijan tai kananmunien kuluttamiseen. Oma ruokavalioni sisältää mahdollisimman vähän prosessoituja lihatuotteita, kalaa, kananmunia, maitotuotteita (pääasiassa maitorahka, kahvin joukossa usein kauramaito), kasviksia sekä hiilarin lähteinä riisi, peruna tai pasta. 

Ruoan ympäristövaikutukset muodostuvat karkeasti alkutuotannosta, elintarviketeollisuuden energian ja veden käytöstä sekä valmistuspaikan sijainnista suhteessa kuluttajan ostopaikkaan. Usein mitä enemmän elintarviketta on prosessoitu tai rikastettu, sitä enemmän sillä on ympäristövaikutuksia. Ruokailusta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vahvasti sidottuna myös syntyviin jätejakeisiin, sillä elintarvikepakkauksien materiaalit vaikuttavat syntyvään jätteeseen sekä ruokailun kokonaisympäristövaikutuksiin. 


2) Välimatkat 

Omassa harrastamisessani välimatkat muodostuvat ruokakaupan ja kodin välisistä matkoista, kuntosalin ja kodin välisistä matkoista, poseerausharjoitusten ja kodin välisistä matkoista, hierontapalvelun ja kodin välisistä matkoista sekä tiimitreenien/valmentajatreenien ja kodin välisistä matkoista. 

Ruokakaupassa käyn usein työmatkojen yhteydessä, jolloin niihin muodostuvaa ympäristökuormaa voidaan jollain tapaa hieman lieventää. Kuntosali sijaitsee parin kilometrin päästä kotoa, joten pyrin suosimaan liikkumisessa fillaria. Poseerausharjoitukset ovat tähän asti olleet vähintään 130 km päässä, joten sinne olen kulkenut omalla autolla. Julkista liikennettä en ole voinut vielä hyödyntää sijaintien ja aikataulullisten seikkojen takia. 

Hieronta on ollut pitkään unholassa, mutta sen välimatkat ovat aikaisemmin muodostuneet noin 10km säteeltä kotoa, jolloin olen yhdistänyt matkan osaksi työmatkaani. Tiimitreenit järjestetään usein Kouvolassa tai Haminassa. Ajettuja kilometrejä muodostuu siis erityisesti Kouvolaan ajattaessa ellen ole jo Kouvolassa ns. "valmiina". 


3) Treenivarusteet 

Tämä on hyvin hankala osa-alue, sillä ympäristövaikutukset alkavat todella kaukaa ja yltävät todella laajalle. Yritän tiivistää tämän karkeasti hyvin suuripiirteiseksi ja jättää jopa "tahallaan" huomioimatta tiettyjä vaikeita, pitkältä syntyviä haittoja. 

Treenivaatteiden materiaali ja valmistuspaikka vaikuttavat merkittävästi syntyviin ympäristövaikutuksiin. Useimmat vaatteet sisältävät keinotekoisia kuituja, jotka ovat mm. vesistöihin päätyessään erittäin haitallisia vesille ja eliöille. Vaatteita tilataan nykyään yhä useammin netistä, jolloin niiden kuljetuksista aiheutuu ympäristölle haittaa. 

Erittäin hyvä pointti on nostettu esille Helsingin sanomien julkaisussa, jossa kirjoitettiin verkkokauppapakettien palauttamisen vaikutuksista ympäristölle. Ei sitä välttämättä tule edes ajatelleeksi. Hyväkuntoisia treenivaatteita ja -varusteita todennäköisesti löytyy myös ihan kirppiksiltä, joskin on ymmärrettävää, että ne eivät välttämättä houkuttele ostamaan. Treenivarusteet ovat kovin henkilökohtaisia, jolloin käytettyä voidaan kokea ällönä. 

4) Muodostuvat jätejakeet ja kierrättäminen 

Jättettä syntyy kaikkialla, kaikesta, koko ajan. Suuripiirteisesti muodostuviin jätejakeisiin vaikuttavat mm. edellä mainittujen kohtien (kuten ruokailun ja treenivaatteiden ja -varusteiden) pakkaukset, ruokahävikki, materiaalien kestävyys. Jätteet ovat osa-alueena hyvin haasteellinen ja päätelmiä voisi johtaa hyvinkin pitkälle. 

Myös se, milloin tuote koetaan jätteenä, aiheuttaa ympäristövaikutuksia. Olisiko vanhaa tuotetta voinut käyttää vielä kerran, ennen roskiin heittämistä? Ja tällä en tarkoita, ettäkö rikkinäisiä sukkia tulisi käyttää paljasjalkatuntumaan asti (vaikkakin joskus itse olen tainnut tähän sortua, kröhöm).


Huh, mikä aihe. Heräsikö sinulla ajatuksia omaan harrastamiseesi tai elämäntapaasi liittyen?



Share your opinion:

Jätäthän vain asiallisia kommentteja.

Kiitos kommentistasi!