Viime postauksessa kirjoittelinkin raskausviikkokuulumisten yhteydessä päätöksestäni vaihtaa synnytyssairalaa. Tarkoitukseni oli tosiaan synnyttää Kotkassa KOKS:ssa, eikä minulla edelleenkään ole KOKS:iin tai sen toimintaan mitään huonoa sanottavaa. Päällimmäisin syy synnärin vaihdoksesta lähti ihan omasta tahdostani ja tietysti vapaudesta valita paikka, jossa tahdon synnyttää.
Vauvamme tulee syntymään suunnitellulla eli elektiivisellä sektiolla. Sektiopäätöksen olen tehnyt niin pelko- kuin järkisyistä. Vauvamme on majaillut jo pidemmän aikaa perätilassa, joka myös tukee sektiopäätöstä, mutta kieltämättä oli vauva miten päin tahansa, päätyisin kohdallani nyt suunniteltuun sektioon. Synnytystapa tulikin olemaan vahvin syy sille, miksi tahdoin vaihtaa aikaisemmasta synnäristäni toiseen. KOKS:lla on ollut nyt todella tiukat rajoitukset sektion suhteen koronarajoitusten aikaan, joten mies (tai muu tukihenkilö) ei pääsisi mukaan leikkaussaliin eli kokemaan vauvan syntymää. Vaikka kuinka ymmärrän koronan vakavuuden ja siitä johdetut rajoitukset, olisi mielestäni surullista ja haikeaa, että en olisi puolisoni kanssa yhdessä esikoisemme syntymässä.
Olin lukenut sektiokokemuksia Lahdesta facebook-ryhmistä, ja ihmisten kertomuksista välittyi, että Lahteen ainakin tällä hetkellä pääsi edelleen puoliso tai tukihenkilö suunniteltuun ja kiireelliseen sektioon mukaan. Koronarajoitukset eivät olleet Lahdessa niin tiukat kuin Kotkassa, jolloin myös puoliso pääsisi yhdessä leikkaussaliin ja olemaan yhdessä äidin kanssa vauvan syntymässä.
Tämä alkoikin ohjata vahvasti ajatuksiani synnärin vaihtamiseen ja nyt olen käynyt ensimmäisen käyntini kasvuseurannan yhteydessä jo Lahdessa. Sain tällä käynnillä tietää myös tulevan sektiopäivän, joten koin kaiken menevän Lahdessa sujuvasti ja oikein sektiomyönteisesti. Käynnistä jäi siis kaikinpuolin todella hyvä olo.
Miten synnytyssairaala vaihdetaan?
Jokaisella on oikeus valita synnytysairaala, jossa haluaa vauvansa synnyttää. Tämä mahdollisti myös kohdallani sen, että pääsin vaihtamaan Kotkasta Lahden synnärille. Koska asun Kotkan ja Lahden puolivälissä, on minultakin aikoinaan neuvolan ensimmäisillä käynneillä kysytty, kummassa sairaalassa haluaisin synnyttää. Tällöin synnytys ei vielä tuntunut ajankohtaiselta, enkä näin ollen ollut perillä käytännöistä tai mahdollisista koronarajoitusten vaikutuksista synnytyksiin, minkä takia luonollisesti valitsin Kotkan, sillä se oli minulle sairaalana ja paikkakuntana tutumpi. Tällöin en kuitenkaan valitettavasti tiennyt, että Kotkassa olisi näin tiukat rajoitukset sektion suhteen.
Kun tein päätöksen synnärin vaihtamisesta, otin vielä ensin varmuuden vuoksi yhteyttä Kotkaan, josta varmistin, onko tilanne tosiaan se, että mies ei pääsisi leikkaussaliin. Mies ei tosiaan olisi päässyt leikkaussaliin, vaan olisi odottanut ulkopuolella vauvaa, sillä aikaa kun itse olisin ollut leikkauksessa. Leikkauksen jälkeen minut olisi kärrätty heräämöön, jonne tukihenkilön pääsy ei Kotkassa ole mahdollista, jolloin olisimme mieheni kanssa nähneet toisemme vasta, kun minut siirrettäisiin osastolle. Soitin myös Lahteen äitiyspolille ja varmistin, millaiset rajoitukset heillä on tällä hetkellä käytössä. Mukavan kuuloisen kätilön mukaan mies pääsisi yhä suunniteltuun sektioon mukaan, ja tämän jälkeen mahdollisesti myös heräämöön, jolloin yksinoloa olisi paljon vähemmän ja päinvastoin yhdessäoloa paljon enemmän. Saisimme mahdollisesti myös leikkaussalissa olla heti syntymän jälkeen yhdessä perheenä vauva ihokontaktissa, mikäli oma ja vauvan vointi sen sallisi.
Kun olin tehnyt lopullisen päätöksen synnärin vaihtamisesta, kerroin asiasta neuvolassa, jossa laitettiin lähete synnärin vaihtamisesta Lahteen. Sain Lahdesta noin viikon kuluessa ajan synnytystapa-arvioon, mutta koska se oli vasta merkitty viikolle 37, halusin selvittää tilannetta Lahden päästä. Synnärin vaihtaminen siis sujui melko ongelmitta ja ainoastaan jouduin pyytämään Lahdesta hieman aikaisemman ajan, jossa huomioitaisiin myös vauva kasvukontrollit. Niinpä sainkin sitten uuden kasvukontrolliajan rv 34, jolloin sovimme myös samalla tulevasta sektiopäivästä. Sektiopäivä varattiinkin jo alustavasti, mutta sitä voidaan joutua tarpeen mukaan aikaistamaan, mikäli vauvan kasvussa ilmenisi muutoksia. Vauvamme kuitenkin tulisi syntymään viimeistään 39+0.
Synnytyssairaalan vaihtaminen oli siis vaivatonta ja kannustan jokaista miettimään, mikä itselle on synnytyksessä tärkeää. Toiselle voi olla täysin toissijaista, onko mies synntyksessä mukana vai ei, mutta meidän kohdallamme synnytys olisi tärkeä kokea yhdessä. Ja koska mahdollisuus valintaan ja vaihtamiseen on, kannattaa kuunneella omia tunteitaan. Niin mekin teimme ja nyt olen enemmän kuin tyytyväinen päätökseeni.
Share your opinion:
Jätäthän vain asiallisia kommentteja.
Kiitos kommentistasi!