Ravintolavinkit Pietariin

Pietarin lomalla ei näe nälkää. Kaupungin alueella on tuhatkunta erilaista ravintolaa, joista jokainen varmasti löytää mieleisensä. Vaihtoehtojen laaja kirjo on samalla todella hyvä asia, mutta aiheuttaa kyllä valinnan vaikeutta, jos ravintoloihin ei ole ehtinyt tutustua etukäteen.  Missä Pietarissa kannattaisi söydä? Alta löydät ravintolavinkit, joissa tarjoillaan venäläistä tai georgialaista sapuskaa Pietarin keskustan alueella. Lopussa on myös yksi jenkkiketju, josta saa superherkkuja pannupizzoja.

Pietariin matkustaessa kannattaa tutustua etukäteen vaikkapa Tripadvisorista tai blogeista lukemalla muutamaan ravintolavaihtoehtoon oman majoituspaikan läheisyydestä. Tällöin aikaa ei tuhlaannu turhaan liikoja kohteessa ruokapaikan miettimiseen. Itse olen reissussa halunnut aina painottua venäläisen ruoan syömiseen. Matkusti sitten minne tahansa, kannattaa ehdottomasti keskittyä paikallisen ruoan nautiskeluun. Tottakai on kiva syödä vaikkapa italialaisessa pizzaa tai amerikkalaistyylisessä ravintolassa pihviä tai hampparia, mutta jokaista ruokahetkeä ei silti kohdemaassa kannata niin käyttää.


Mamalyga "Мамалыга"




georgialainen keittiö

Kazanskay street 2

meidän ruoat noin 22e per hlö (alkupaloina keitto ja juustoleipä, pääruoka)

kaunis ravintola ja viihtyisä sisustus, hyvä palvelu

Mamalygan voi löytää Pietarista useammasta sijainnista, sillä se on Ginza project -ketjun ravintola. Ginza project ketju on verrattavissa esimerkiksi Suomessa S-ketjun ravintoloihin.

Mä oon ruokaillut aina Kazanskaya ulitsalla, josta on hyvät näkymät Kazanin katedraalille. Pääruokina löytyy georgialaisen keittiön tapaan erilaisia liharuokia. Ehdottomasti suosittelen testaamaan georgialaistyyppistä juustoleipää, joka kannattaa jakaa pöytäseurueen kesken.

Me tilattiin Josen kanssa kausileipä, jossa oli ilmeisesti muistaakseni myös perunaa. Se oli kahdelle hengelle ehkä turhan tuhti borskeiton ja pääruoan kaverina. En ole kuitenkaan koskaan pettynyt sapuskatarjontaan, joten suosittelen ylipäätään Ginzan ravintoloita.

Katyusha "Катюша"




venäläinen keittiö

Nevskiy prospekt 22/24

meidän ruoat noin 20-25 euroa per hlö (sis. alkukeitto, täytetty leipäpalaset, alkoholiton makea drinkkikannu,blinit ja yksi pääruoka)

Katyusha sijaitsee myös melko lähellä Kazanin katedraalia, kadun toisella puolella. Katyusha on myös Ginza-ketjua, joiden ravintoloiden laatua pidän yleisesti ottaen hyvänä.

Katyushassa on ihana hempeä sisustus ja henkilökunta oli pukeutunut ravintolan tyyliin sopien. Tykkäsin ravintolan tunnelmasta ja ruoka oli hyvää. Ertiyisesti borskeitto oli erinomaista.

Ainoa miinus oli ehkä ravintolan kuumuus, sillä siellä oli oikeasti todella tukalan kuuma. Me istuimme vielä kaikenlisäksi ihan patterin vieressä, mikä varmasti vielä pahensi kuumuutta. Henkilökunta onneksi laittoi ilmanvaihtokoneen päälle, mutta se ei ainakaan oleellisesti vaikuttanut vielä ravintolan lämpötilaan meidän ruokailuaikanamme.

Mulla oli vatsa aika täynnä jo päivän aikaisempien syömisten myötä, joten en sitten syönyt kuin keiton, blinit ja täytettyä leipää/pasteijaa. Jose tilasi ruoaksi jonkinlaista varrasta, johon tuli ranskalaiset kylkeen.

Soviet Cafe Kvartirka "Квартирка"




venäläinen keittiö

Nevskiy prospekt 51

meidän ruoat noin 17 e per hlö (keitto, pääruoka, jälkiruoka)

Soviet Cafe Kvartirka oli mulle tuttu ravintola nimen perusteella jo aikaisemmin, mutta en jostain syystä ollut siellä koskaan käynyt edes vaihto-opiskeluaikanani. Enkä todellakaan tiedä miksi! Tää ravintola nousi ihan mun ykköslemppariksi.

Kvartirkassa on hyvä hinta-laatu-suhde, nopea palvelu ja mielenkiintoinen neuvostoaikainen tunnelma. Ruoka oli todella hyvää ja borskeitto aivan täydellistä. Täällä täytyy jatkossa käydä vähintään edes borsseilla jokaisella Pietarireissulla.

Otimme muista ravintoloista poiketen täällä myös jälkiruoat, mutta esittelen ne kahviloihin ja herkkuihin liittyvässä postauksessa myöhemmin. Voin kuitenkin todeta, että hunajakakku oli täällä ihan täydellisyyttä hipova.

Tälle ravintola-kahvilalle iiiiiiso suositus.

Mun mielestä omalla mummollani on ollut tää sama taulu, jos en nyt ihan väärin muista.

PizzaHut ja PizzaHut Доставка пиццы



pannupizzoja, pizzoja

Moyka Embankment 71 ja Nevsky prospekt 96

meidän ruoat maksoivat pikamestassa noin 6 euroa per hlö ja toisessa ravintolassa noin 12e/hlö juomineen (pepsi)

Lisäksi halusimme käydä PizzaHutissa. PizzaHut-rafloja Pietarista löytyy sekä pikaversiona eli 30 minuutin pysähdyksellä sekä perinteinen malli. Meillä kävin itseasiassa tämän suhteen pieni moka, sillä tarkoitus oli käydä vain yhden kerran syömässä pannupizzoja. No, minähän johdatin meidät vahingossa tähän pikaversioon syömään, kun en huomannut, että se ei ollutkaan se perinteinen rafla. Haluttiin sen lisäksi käydä vielä "oikeassa" hutissa, joten tälle reissulle tuli sitten tuplapizzat.

Pizzat kannattaa mielestäni tilata ehdottomasti pannupizzoina, sillä pohja on niissä paljon parempi ja maistuvampi. Molemmissa PizzaHuteissa on omat hyvät puolensa, mutta myös heikkoutensa. Jos toinen näistä pitäisi valita, niin aivan ehdottomasti se perinteinen rafla. Tosin suosittelen silti syömään mielummin jossain venäläisen ruoan ravintolassa, sillä kyllä ne nämäkin pizzat voittaa. Mutta mikäli pizzoista tykkää, kannattaahan tämä kokeilla, kun hintakin on kovin edullinen.

Pikapizzeria oli tottakai nopea paikka syödä, mutta pizzat eivät ehkä olleet ihan yhtä maukkaita kuin toisessa ravintolassa. Hyviä pizzoja, mutta selkeä ero on kuitenkin näiden kahden ravintolatyypin välillä havaittavissa. En itseasiassa tiedä, voiko tuota 30min pysähdyksen taktiikkaa kutsua ravintolaksi? Hmm, pikaruokaravintolaksi ehkä? PizzaHuteja löytyy Pietarista useampia, mutta me kävimme Moika-joen varrella sijaitsevassa sekä Nevskyn varrella olevassa pikaraflassa.

Arkiviikko numeroina

3 x salitreeni - Arkiviikko maanantaista perjantaihin sisälsi kolme kipaletta salitreenejä. Huomenna lauantaina ja sunnuntaina olisi vielä tarkoitus tehdä treenit, jolloin kokonaissaldoksi muodostuu 5 treenikertaa.

1 x uusi auto - Kyllä, auto lähti matkaan autokaupoilta.

9 x autohuoltopuhelu - Soitin valehtelematta yhdeksään autohuoltamoon, jossa voisin tarkastuttaa ja tarvittaessa säätää auton aurauskulmat uusien renkaiden vaihtamisen jälkeen. En kuitenkaan saanut aikaa samalle tai seuraavalle päivälle mistään, joten piti siirtää sekä renkaiden uusiminen että aurauskulmien säädöt maanantaille. Ainakin autohuollossa näyttää asiakkaita riittävän!

2 x unohdettu smoothie - Unohdin keskiviikkona töihin ottamani smoothien pukuhuoneen penkille töistä lähtiessäni ja tänään jäi sitten smoothieshakeri keittiön tasolle. Mun muisti on usein kyllä kuin lehmän häntä ja vielä, kun siihen yhdistää hajamielisyyden ja sähläyksen niin avot.

3 x hellepäivä - Maanantaista keskiviikkoon oli ihanan lämmintä ellei jopa toisinaan vähän liiankin hiostavaa. Nyt kuitenkin ollaankin taas reippaasti alle 15 asteen.

1 x poseerausharjoitus - Tällä arkiviikolla on treenattu ihan liian vähän poseerauksia, joten viikonloppuna ja ensi viikolla on aika harjoitella taas niitä paljon ahkerammin.

1 x tuoreita mansikoita aamupuurossa - Prismassa oli myynnissä (ulkomaisia) mansikoita tosi edullisesti, joten niitä tuli ostettua muutama paketti herkuteltavaksi. Kotimaisia mansikoita odotellessa.

3 x pepsi max tölkki - Eräs kaunis ilta. Mun sallittu (dieetti)heikkous.

1 x jenkkituliaiset - Ihana Alisa toi aivan super kivoja tuliaisia jenkeistä, jotka sisälsivät mm. mun ehdottomia lemppariherkkuja eli Reeseksiä!!!

2 x sylikoira lenkillä - Unnalle kuumat päivät on aika rankkoja ja pikkuinen meinaa hyytyä lenkeillä. Mulla on ollut tapana nostaa Unna muutaman kymmenen metrin ajaksi syliin tai sitten istukellaan/makoillaan, jotta se saa hetken hengähtää. Unnalla on kyllä aina niin tyytyväinen ilme, kun se pääsee sylkkyyn lenkillä. Ainakin omistaja saa hauberitreeniä samalla, haha. 

Kuulumisia ja keväisiä kelejä

Heipparallaa! Täällä arki pyörii, salitreenit kulkee ja töissäkin on ihan mukavaa. Tän viikon helli kyllä ihanat lämpöiset ja aurinkoiset kelit kivasti, vaikkakin tänään sunnuntaiaamuna lämpötila oli jo yli 15 astetta alhaisempi. Kesä kuitenkin tuntuu tulevan hyvää vauhtia, nimittäin muutamat punkitkin on jo Unnasta jouduttu irrottamaan. Kesä on ihanaa aikaa, mutta noita punkkeja en kyllä ole kaivannut...

Perjantaina kävin ystävän kanssa parin tunnin lenkillä töiden jälkeen. Löysimme tiemme Langinkosken Keisarilliselle Kalastusmajalle, joka oli kyllä ihan sairaan siisti paikka. En ollut siellä koskaan aikaisemmin käynyt, joten aivan varmasti tulen siellä suunnilla lenkkeilemään useamminkin tulevan kesän aikana. Siellä oli myös kesäkahvila, joten päiväkahvit voisi olla kivat lenkin päätteeksi siellä.

Kevään aikana olen hakenut myös pariin täydennyskoulutushommaan, joista enemmän mikäli toiseen niistä pääsisin. Toinen on digitaaliseen myyntiin ja markkinointiin liittyvä ja toinen taas teollisuuden kunnossapitojuttuihin. Hyvin erilaiset koulutukset siis, mutta molemmat kuitenkin mua kiinnostavia ja toisivat hyvää täydennystä mun osaamiseen. Molemmat ovat noin 1-1,5 vuoden mittaisia koulutuksia ja työn ohessa toteutettavia. Saa nähdä pääsenkö jompaan kumpaan, toivottavasti. Haluaisin täydentää omaa osaamista, jolloin myös työssä kehittyminen ja laajempi tehtäväkenttä olisi mahdollista. Mutta palataan näihin uudelleen, mikäli opiskelupaikka irtoaa.

Kivaa sunnuntaita!

Pyörällä töihin

Työmatkafillarointi on fiksua. Tekisin sitä aivan varmasti itsekin, jos päivittäinen työmatka ei olisi himpun vajaa 35 km suuntaansa. Työmatkaa olen aikaisemmin taittanut pyörällä mm. Hangossa asuessani, jossa kodilta työpaikalle oli noin 6 km. Pieni aamupyrähdys ennen töitä oli aika jees. Toki aamulenkki koiran kanssa piristää jo hieman itsessään, mutta kyllä mä mielelläni kulkisin työmatkan fillaroiden. Ainakin edes kesällä.

Kaikkihan sen taitaa jo nykypäivänä tietää, että hyötyliikunta on järkevää ja ennen kaikkea erittäin terveellistä. Pyöräilemällä sattaa säästää myös pitkän pennin polttoainekuluissa, kuormitta vähemmän ympäristöä sekä voi vaalia sitä kaikkein tärkeintä eli omaa hyvinvointiaan.

Mä en välttämättä ole tästä paras henkilö paasaamaan, sillä myönnettäköön, että toisinaan oon itsekin mennyt ton hyvin lyhyen parin kilometrin matkan autolla salille. Kuitenkin, joka kerta, kun menen salille auton sijaan fillarilla, mun fiilis on paljon parempi sekä fyysisesti että henkisesti. Kyllä tuollaisen lyhyen matkan kulkeminen autolla ottaa vähän yhden jos toisenkin omantunnon päälle. Varsinkin nyt, kun mulla on aivan tuliterät välineet fillarointiin. Pyörällä pääsee perille nopeasti ja saa aikas hyvät alkulämmötkin ylle.

Kun sain Joponi, lupasin (sekä itselleni, että Radio Rockin Marcelle), että pyöräilen edes kerran kesässä töihin. Ja nyt se aika taitaa olla koittanut! Nimittäin valtakunnallisen Pyöräilyviikon (4.-12. toukokuuta) Pyöräile töihin -päivää vietetään tiistaina 7.5. Mä innostun usein kovasti tällaisista tempauksista, joten kiinnostus olla mukana myös tässä olisi todella suuri.

Pyörällä töihin -päivän tarkoituksena on innostaa työssäkäyviä pyöräilemään työmatka tai ainakin edes osa matkasta. Mikäli työmatka on pitkä (kuten esimerkiksi mulla on), fillarointiin voi yhdistää esimerkiksi junalla kulkemisen. Omana tavoitteenani olisi polkea töihin ja varmaankin mennä sitten junalla kotiin - tai toisin päin.

Mikäli siis sulla on työ, työmatka ja fillari - lähde ihmeessä mukaan tähän tempaukseen. Facebook-tapahtuman tälle löydät tästä linkistä. Lisäksi voit tutustua muihin teemapäiviin, joista Pyöräilyviikko muodostuu, mikäli sieltä löytyisi joku toinen kiinnostava teema. Ja fillarin selkään hypätessänne muistakaahan kypärät päähän, eiks ni! :-)

#Koiranpäivä2019

Hau! Tänään on kaikkien karvatassujen päivä. Mullakin on oma nelijalkainen karvakorva kotonani, jonka kanssa oon saanut jakaa arkeni jo himpun reilu 3 vuotta.

Mä hankin ensimmäisen oman koirani 21-vuotiaana eli vielä aika nuorena. Alkuun muistan, kuinka päässäni pyörivät ajatukset "Oonko tarpeeksi hyvä omistaja" "Miten mä ikinä saan ton koulutettua?" ja välillä jopa meinasi iskeä pieni katumus. Nuo tunteet kuitenkin hävisivät jo ensimmäisen yhteisen kuukauden aikana. Sekä koira että omistaja kasvoivat ja kehittyivät. Meistä tuli ystävät.

Nyt ollaan asuttu jo useampi vuosi Unnan kanssa kaksin. Ja aika kivasti meillä onkin sujunut. Vaikka en Unnasta sylipuudelia sänkyyn ole saanutkaan, hyppää se välillä tervehtimään mua aamuisin - usein tosin ruoan tai lenkin toivossa.

Unna on todella symppis. Se osaa lohduttaa, jos mua surettaa. Samalla sen kanssa ei tule ikinä tylsää hetkeä. Aina on kaveri kotona ja juttuseuraa. Tosin Unna ei kauheasti vastaile takaisin, mutta ainakin se jaksaa kuunnella mun jorinoita.

Nyt kun oon ollut koiranomistaja jo useamman vuoden, voin ihan rehellisesti käsi sydämellä sanoa, että päivääkään en kadu. En, vaikka välillä lattialle ilmestyvät riekaleiset vaatekappaleet tai vaikka roskis on "joskus" levitetty lattialle salilta kotiin palatessa. Ja vaikka koiranomistaja saattaa välillä joutua raottamaan lompakon nyöriään satoihin ellei jopa tuhansiin euroihin asti, on se joka sentin ja pennin arvoista.

Koiranpäivä 2019 teema

Tänään vietetään valtakunnallista Koiranpäivää, jota siis vietetään vuosittain 24. huhtikuuta. Hienoa, että on tällainen koiranomistajuuden päivä, jonka teemana on tänä vuonna jakaa vastuullisen koiran hankinnan tärkeyttä sekä kannustaa ihmisiä jakamaan kokemuksiaan koira-arjesta

Koiranpäivän tarkoitus on muistuttaa yleisellä tasolla koiran merkityksestä ihmisen parhaana ystävänä. Koirilla on ollut kautta aikojen suuri rooli ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa. Koiranpäivällä on myös Facebook-sivut, joihin pääset tutustumaan tästä .

Koiranpäivän teemana on tänä vuonna kertoa tarina oman koiran hankinnasta. Suomen Kennelliiton sivuilla oli jaettu muutama kysymys, johon myös minä ajattelin jakaa ajatukseni.

Miten sinä valmistauduit koiran tuloon?

Ajatus koiran hankkimisesta oli tullut mieleeni jo kotoa pois muuttaessani 2013-2014 vuoden vaihteessa. Keskityin kuitenkin opiskelujen aloittamiseen, joten jätin koirahaaveet sikseen. 2015 kesän lopulla koirakuume tuntui kasvavan. Pohdin rotuja, vertailin ja lopulta päädyin keeshondiin.

Otin yhteyttä kahteen kasvattajaan, joista toisen kanssa sovin tapaamisen. Ja noh, se olikin menoa aika äkkiä.


Mitä ajattelit nähdessäsi oman pentusi ensimmäisen kerran?

Tuo on mun! (Lyhyestä virsi kaunis.)


Millaista arkenne on nykyään?

Ihanaa. Okei, välillä on ollut rankkaa hoitaa koiraa itsekseen, mutta pääasiassa nautin koiranomistajuudesta. Aamu-, päivä- ja iltalenkit menevät niin rutiinilla, että ei niitä edes ajattele.

Toki sairaana on vähän haasteellista, mutta aina on selvitty. Ja ystävät ja läheiset jeesaavat aina tapreen tullen.

Miten koira on muuttanut elämääsi?

Uskon, että koira on auttanut mua jaksamaan paremmin arjessa, varsinkin, kun oon muuttanut useamman kerran yksin vieraalle paikkakunnalle kauas ystävistä ja perheestä. Mä harrastan paljon hyötyliikuntaa ja saan päivittäin raikasta ilmaa Unnan kanssa ulkoillessa. Me ollaan koettu Unnan kanssa paljon ja välillä on saanut pelätä pienen terveyden puolesta. Kaikesta ollaan kuitenkin selvitty ja on ollut ihanaa jakaa pienen nelijalkaisen kanssa elämääni.

Koiran kautta mä oon tutustunut myös uusiin ihmisiin. Mikkelissä asuessani kävin aktiivisesti koiratreffeillä (koirien treffit, ei siis ihmisten :-D), joissa sai tutustua uusiin ihmisiin ja heidän koiriinsa. Mä sanoisin, että mun elämä on ollut paljon aktiivisempaa ja "rikkaampaa" nyt Unnan kanssa. Nautin kyllä jokaisesta hetkestä pienen kanssa. Mun paras ystävä.


Ihanaa Koiranpäivää kaikille koiranomistajille, koirille ja koirafaneille!

Uutta ilmettä kotiin - BGA Nordic

Kaupallinen yhteistyö BGA Nordic kanssa

Otsikostakin varmaan jo arvaatte, että mä oon saanut vihdoin BGA Nordicilta kuvasuurennoksina tilaamat taulut kotiin asti. Mähän tosiaan tilasin kaksi 20x30 cm kokoista kuvasuurennosta, joilla halusin luoda just mun näköiset kaksi taulua. Mua rehellisesti sanottuna pikkuisen jopa pelotti, minkäläiset taulut sieltä ilmestyykään, sillä taulujen teetättäminen puhelinkuvista ei ole aina se kaikkein toimivin ja laadukkain vaihtoehto.

Onneksi jännitin asiaa kuitenkin ihan turhaan. Kuvat olivat nimittäin juuri niin kivat kuin vain voivat puhelinkuvalaadultaan olla. Jes! Aiheeseen liittyvässä ensimmäisessä postausosassa en tosiaan vielä kertonut, mitä olin taulujen kuviksi valinnut. Joku kuitenkin saattoi vetää omia johtopäätöksiään ja arvaus ehkä osua oikeaan? Mä nimittäin päätin tilata taulut itselleni kaikkein rakkaimmasta tyypistä. Eli Unnasta!

Olen todella tyytyväinen, että päätin teetättää taulut mustavalkoisina. Ne ovat tällaisina paljon helpompoi yhdistää sisustukseen ja uskon, että niiden värit eivät olisi olleet kovin hyvälaatuisia puhelinkuvalaadun takia. Kuvista tuli mielestäni tosi nättejä, ja jos muistan oikein tämä 20x30 cm kuvakoon hinta pyöri siinä 7-10 euron paikkeilla. Ei siis kovin hintava.

Tilasin lisäksi kehykset, sillä BGA:n sivuilla oli laaja valikoima myös näitä. Ennestään mulla toki olisi ollut jotain omiakin kehyksiä, mutta tuntui helpommalta tilata suoraan kuville omat ja uudet, niin ei tarvitsisi vaihdella vanhoihin kehyksiin vanhojen kuvien tilalle uusia. Ja onhan se oikeastaan aika kiva, että kehykset ovat samanlaiset molemmissa tauluissa. Suosin usein tosi pelkistettyjä kehyksiä ja sellaiset valistin myös tälläkin kertaa. Kehyksien hinnat taisivat olla edullisimmillaan tälle kuvakoolle noin 10 euroa.

Yhteistyö- ja tilauskokemus BGA:n kanssa jäi mieleeni oikein positiivisena, eikä mulla ole mitään huonoa sanottavaa verkkokaupasta tai tilauksen tekemisestä. Tauluvalikoima oli sopiva, erilaisia nättejä kehyksiä oli moneen makuun ja kaiken huipuksi taulujen ohessa sivuilta voi hankkia myös peilejä ja valokuva-albumeita. Taulut olivat pakattu hyvin suojamuoviin, jotta ne säilyvät myös kuljetuksessa ehjinä. Kiitos vielä BGA:lle.

Pakkaspäivän lumikenkäilyt

Olipa ihana viikonkoppu. Jälleen. Mulla on viime aikoina ollut tosi onnistuneita viikonloppuja, sillä oon ottanut vaan pitkälti tosi rennosti, nukkunut, urheillut, ulkoillut ja viettänyt aikaa läheisten kanssa.

Viikonlopun vietin Virolahdella. Käytiin lauantaipäivällä Outlet Village Zsarissa ostoksilla ja syömässä, mutta tällä kertaa poistuin kuitenkin itse sieltä aivan tyhjin käsin. Varmasti olisin jotain kivaa voinut löytääkin, mutta jotenkin piheys iski. Ja niin kuin ehkä joskus on tullut todettua, oon enemmän nettishoppaaja kuin kaupoilla pyöriä - mukavuus kunniaan ennen kaikkea, haha. Nettishoppailussa pääsee vertailemaan ja lykkäämään ostopäätöksen tekoa pidempään, jolloin voin miettiä, tarvitsenko todella jotakin tuotetta. Zsaria voisin suosittella kuitenkin ihan vaikka vaan itärajan nähtävyytenä, onhan se nimittäin ihan toista maailmaa, kuin vaikka stadin Kampit ja Forumit.

Lauantaina käytiin vielä illalla ennen pimeän tuloa lumikenkäilemässä. Vitsit mä hurahdin siihen kyllä ihan kokonaan. Kävin sitten myös sunnuntaina tekemässä aamupäivällä Unnan kanssa lenkin pellolla ja merenjäällä lumikengillä sekä vielä iskän kanssa päivällä uudelleen noin tunnin lenkki jäällä. Ihan super kivaa puuhaa, kun ei ole pelkät polut ja ladut rajana, vaan saa mennä just siitä mistä tykkää. Pellolla olisi muuten ollut ainakin polveen asti lunta ja kyllä sitä jäälläkin oli paikoin ihan runsaasti. Iskällä on siis kahdet parit TSL:n 227 Camo-lumikenkiä, jotka maksaa about 200-250 euroa riippuen hieman ostopaikasta. En ehkä siis itselle lähtisi ostamaan, kun käyttöaste voisi Kotkassa olla aika olematon, mutta ainakin tuolla maalla toimivat hyvin.